Pikaista paranemista!

Sunnuntain fiiliksissä olin varautunut vähintään kahden - kolmen viikon kiipeilytaukoon. Heitin kepit nurkkaan tiistai-iltana ja keskiviikkona testailin nilkan kestävyyttä ja olinkin jo ihan kiipeilykunnossa. Nilkkaa kiertäviä liikkeitä ja vääntymistä pitää edelleen tietysti varoa.

En tiedä minkä ansiota pikainen paranemistahti on, mutta hyvä peruskunto (olettaen että mulla siis on ylipäänsä jotain peruskuntoa) tietysti takaa hyvän aineenvaihdunnan, jolla saattaa olla tekemistä paranemistahdin kanssa. Lisäksi olen tänä vuonna ottanut lisäravinteisiin mukaan MSM:n, jonka pitäisi olla hyväksi nivelille, tukikudoksille, jänteille ja lihaksille. On tietysti vaikea arvioida, onko tälläkään mitään vaikutusta. Edellinen täysin identtinen vamma (sama jalka) parani kuitenkin vähän hitaammin. MSM:ää syön 2-3g päivässä ja heti vammautumispäivästä nostin annoksen 5 grammaan. Lisäksi lauantaista alkaen otin vielä glukosamiini-kondroitiini -yhdistelmää, joskin tällä ei ollut vaikutusta paranemiseen, sillä näiden vaikutus yleensä tuntuu vasta parin viikon jälkeen käytön aloittamisesta. Jätinkin kondroitiinin jo tosta koktailista pois. Kondroitiini siis pääsi loppumaan, joten tyhjästä on paha nyhjästä ja varastontäydennystä on tiedossa vasta ensi viikolla. Löysien nilkkojen vahvistaminen on nyt tärkeää, mikäli haluan tehdä pulterihommia jatkossakin. Tasapainolautaa minulle jo suositeltiinkin.

Torstaina uskaltauduin taas jo ulkosalle. Korkeampia, edes helppoja, bouldereita en uskaltanut vielä topata, sillä pelkäsin, että mahdollinen nilkan tärähdys voisi laittaa takapakkia paranemiselle. Alaspäin kiipeäminen todennäköisesti oli kuitenkin vaikeampaa kuin itse toppaaminen olisi ollut! Kerrankin ihan perusteltu ja fiksu syy kaikelle sille vinkumiselle ja tärinälle haikkareissa. Sen sijaan poikkarointi sujui ja harjoittelin myös mantteleita (yksi mun suurista heikkouksista), dynaamista liikkumista ja deadpointeja (toinen mun suurista heikkouksista) matalammilla kallioilla. Ja kyllä, mulle Oikea kalotti on säälittävästi deadpoint-treeniä! Mut hyvää ja hauskaa sellasta.

Keskiviikkona kävin ihmettelemässä Koivusaaren kivellä ja tsiigailemassa betaa reitteihin. Heikki työstää Mumbon oikeaa varianttia.